Ihmistaidot tukevat kestävää oppimista työssä

Oppiminen on olennainen osa työelämää – jopa siinä määrin, että yhä useampi kokee työn itsessään olevan nimenomaan jatkuvaa oppimista. Jatkuva oppiminen on vaativaa, sillä se edellyttää oppijalta toistuvasti luovaa ajattelua ja tarkkaavaisuutta. Avainkysymys onkin, miten jatkuvan oppimisen tulevaisuus saadaan rakennettua inhimilliselle ja sosiaalisesti kestävälle pohjalle?

Jatkuvan oppimisen merkitys organisaatioiden kilpailukyvyn ja uudistumisen moottorina on aina ajankohtainen teema, joka on juuri nyt voimakkaassa nosteessa. Jatkuva työssä oppiminen, oppimismuotoilu, yhteisöllinen oppiminen, oppimisalustat ja -teknologiat sekä itse- ja yhdessä ohjautuva oppiminen ovat tärkeitä tavoitteita – organisaatioiden elinehto muuttuvassa maailmassa. Myös yksilön kannalta oppiminen on aivan keskeinen, elämän läpi jatkuva mahdollisuus. Se tukee ja edistää yksilöiden hyvinvointia sekä tuottaa syvää ja pitkäkestoista osaamista, joka on laajasti sovellettavissa.

JoKo –hankkeen tutkija ja koordinaattori Soila Lemmetty ja Academy of Brainin johtava psykologi, filosofian tohtori Ville Ojanen painottavat, että juuri nyt, oppimiskulttuurin kehittämisen aallonharjalla, organisaatioiden kannattaa kiinnittää huomiota kestävään tapaan kehittää oppimista ja keskittyä toimivan yhteistyön ja uuden luomisen perustaitoihin ja käytäntöihin.

Kestävän työssä oppimisen haasteet

Oppimiseen liittyvät työelämän vaatimukset kasvavat ja muuttuvat jatkuvasti, mikä asettaa yksilöille ja yhteisöille haasteita pysyä perässä. Vaikka työssä oppiminen nähdään pääosin elinvoimaa lisäävänä sekä uudistumista ja psykologisten resurssien vahvistumista tukevana positiivisena ilmiönä, sitä on pidetty myös mahdollisena riskinä yksilön näkökulmasta.

Riski on erityisen suuri, jos oppimista ei johdeta ihmislähtöisesti. Tällöin yksilöiden suhde oppimiseen voi muuttua siten, että jatkuvan oppimisen vaatimus alkaa innostuksen sijaan koetella työntekijän jaksamista, sitoutuneisuutta ja motivaatiota.

Haasteet kasvavat myös, jos oppijoilla ei ole riittäviä kykyjä johtaa itseään, toimia luovasti tai keskustella rakentavasti. Työelämän pehmeät taidot voivat tarjota pitkäjänteisen ja kestävän alkupisteen työssä oppimiselle ja kompetenssien kehittämiselle.

Soft skills -taidot tukevat kestävää oppimista

Työssä oppiminen yhdistetään usein työn ydintaitojen omaksumiseen ja kompetenssien kehittämiseen. Lemmetty ja Ojanen painottavat, että myös näiden taitojen oppiminen perustuu ihmistaidoille, jotka ovat tulevaisuuden työelämässä menestymisen edellytys. Kun teknologian kehittyminen, digitalisaatio ja jatkuvat muutokset lisäävät työn ja oppimisen vaatimuksia, kestävän kehityksen avain on vahvistaa niitä kykyjä, jotka tekevät meistä inhimillisiä.

– Työelämän ihmistaidot kuten itsetuntemus, kommunikaatio ja luovuus ovat arvokkaita, eivätkä vähiten oppimisen kannalta. Ihmistaidot ovat eräs oppimisen edellytys sekä näin ollen tärkeitä myös alakohtaisten sisällöllisten taitojen kehittämiselle, he sanovat. Ihmistaitojen rooli korostuu erityisesti silloin kun oppiminen on yhteisöllistä.

Inhimillisyys, jatkuvuus ja tehokkuus avainasemassa

Kestävää työssä oppimisen kehittämistä voidaan Lemmetyn ja Ojasen mukaan lähestyä kolmesta näkökulmasta. Ensimmäinen näkökulma on ihmislähtöisyys. Parhaimmillaan jatkuva oppiminen tukee työntekijän hyvinvointia. Toinen tekijä on jatkuvuus, joka tarkoittaa olemassa olevien tietojen ja taitojen tehokasta hyödyntämistä. Kolmantena näkökulmana on tehokkuus, eli kyky hyödyntää uusia taitoja ja tietoa nopeasti.

– Kestävä oppiminen on riippuvaista siitä, kuinka tehokkaasti organisaatiossa kyetään ottamaan käyttöön tärkeää uutta tietoa ja olennaisia taitoja, mutta osataan samanaikaisesti suojella hyvinvointia ja hiljaisen tiedon jatkuvuutta, Lemmetty ja Ojanen lisäävät.

1. Ihmislähtöisyys

Kestävälle pohjalle rakennettu jatkuva työssä oppiminen vaatii ihmislähtöistä johtamista. Yhteistoiminnalliseen oppimisen sekä työntekijöiden autonomian tukemiseen perustuvat ihmistaitojen oppimisratkaisut ovat parhaimmillaan myös ihmislähtöisen johtamisen keinoja.

Kohderyhmän tarpeista lähtevä yhteistoiminnallinen ihmistaitojen oppiminen saa yksilöt ja yhteisön kukoistamaan monimutkaisissa, haastavissa ja jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Parhaat ratkaisut yhdistävät teknologian yhteisöllisen oppimisen taitoihin ja käytänteisiin, jotta ihmisten kyvyt saadaan hyödynnettyä nopeasti ja laajalti, samanaikaisesti yksilöiden hyvinvointia tukien.

2. Jatkuvuus

Aiemman ja olemassa olevan tiedon kuten hiljaisen tiedon pitkäaikainen hyödyntäminen ja siirrettävyys ovat keskeinen osa kestävää oppimista. Tieto ja osaaminen syvenee ja kehittyy, kun olemassa olevaa tietoa hyödynnetään laajasti ja uutta rakennetaan sen päälle.

Yhteisöllinen oppiminen tukee hiljaisen tiedon säilymistä auttamalla jokaista työntekijää ymmärtämään omat vahvuutensa ja oppimaan uusia taitoja havainnoimalla muita.

Ojanen ja Lemmetty korostavat, että yhdessä oppiminen vaalii myös vahvaa yhteisöllisyyden tunnetta: yhdessä oppiminen on hauskaa ja palkitsevaa! Varsinkin hajautetuilla ja etäyhteyksin työskentelevissä tiimeissä yhdessä oppiminen vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta.

3. Tehokkuus

Uuden tiedon ja osaamisen käytännön hyödyllisyys ja nopea käyttöönotto ovat Lemmetyn ja Ojasen mielestä kestävän työssäoppimisen välttämätön edellytys. Lisäksi valtaosa yksilöiden ja organisaatioiden merkittävimmistä oppimishaasteista kumpuaa yhteistoiminnasta ja liittyy yhteistyöhön tai vuorovaikutukseen. Ne ovat siksi hyvin tilannekohtaisia ja muuttuvia ja ne voidaan tunnistaa vain yhdessä. Tästä syystä tehokkain työssäoppimisen muoto ei koske vain yksilön taitoja, vaan on lähtökohdaltaan yhteisöllistä ja edellyttää hyviä ihmistaitoja.

Ideaalitilanteessa yhteistä oppimista ja ongelmanratkaisua edellyttävien haasteiden tunnistaminen ja oppiminen tapahtuvat yhteistyötä tehdessä: yhteinen oppiminen ja opitun soveltaminen käytäntöön tapahtuvat siis samaan aikaan. Tiedon nopea hyödyntäminen tekee myös itse työstä tehokkaampaa.

Ihmislähtöisyyden, jatkuvuuden ja tehokkuuden näkökulmat ovat myös tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Jatkuvuus ja tehokkuus tekevät oppimisesta mielekästä oppijoiden näkökulmasta. Lisäksi ne vähentävät työkuormaa ja tukevat yksilöiden hyvinvointia.

Kasvatustieteen tohtori Soila Lemmetty toimii JoKo-hankkeen tutkimuskoordinaattorina ja tutkijana

Filosofian tohtori Ville Ojanen toimii Academy of Brainin johtavana konsulttina

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: