Jatkuva oppiminen on poliisityön arkea

Poliisin työn oppii tekemällä, mutta koulutus on korvaamaton ajokortti. Näin kuvaavat JoKo (lähijohtaminen kestävän oppimisen edistäjänä työelämässä) -tutkimushankkeeseen osallistuneet poliisit. Kokemukseen pohjautuvalle ajatukselle löytyy tieteellistä pohjaa, sillä Vuorensyrjän (2015) mukaan poliisien epävirallisten, päivittäisten oppimistilanteiden osuuden on arvioitu olevan huomattavan suuri verrattuna organisaation järjestämään viralliseen koulutukseen. Samaan aikaan yhteiskunnan muutos muuttaa yhtenään poliisien osaamisvaatimuksia (Vanhanen, 2020), jotka on otettava huomioon koulutuksen jatkuvassa kehittämisessä. Tästä syystä jatkuva oppiminen – työuran aikainen oppiminen ja kehittyminen – on merkittävässä roolissa myös poliisin osaamisen kehittämisessä.

JoKon tutkijat Soila Lemmetty (vas.) ja Kaija Collin sekä Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon johtaja Jari Taponen. Kuva: Helsingin poliisilaitos

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella toteutettava ja Työsuojelurahaston rahoittama JoKo-hanke pohjautuu ymmärrykseen siitä, että jatkuva, työn lomassa tapahtuva oppiminen on edellytys niin yksilöiden kuin ryhmienkin työstä selviytymiselle, ongelmanratkaisulle ja toiminnan kehittämiselle. Yhtenä hankkeen kolmesta kohdeorganisaatiosta tutkimusyhteistyöhön on lähtenyt mukaan Helsingin poliisilaitos, jossa tutkimusprojektia on viety eteenpäin vuoden 2021 ajan haastattelemalla ennalta estävän toiminnon henkilöstöä. Tässä blogissa kerromme, millaisia lähtökohtia poliisityö tutkimuskontekstina tarjoaa oppimisen tutkimiselle.

Poliisit kuvaavat ennalta estävän työn olevan hyvin itseohjautuvaa asiantuntijatyötä

Ennalta estävän poliisityön tavoitteena on estää rikoksia ennen kuin ne tapahtuvat sekä lisätä turvallisuutta ja ihmisten luottamusta poliisiin.  Ennalta estävä poliisityö voidaan nähdä asiantuntijatyöksi, jossa poliisien itseohjautuvuus, moniammatillinen yhteistyö ja tilannekohtainen ongelmanratkaisu yksin tai ryhmässä on vahvaa (kts. esim. Vanhanen, 2020). Tämä nousee esille hankkeemme haastatteluissa, joissa poliisit kuvaavat ennalta estävän työn olevan hyvin itseohjautuvaa asiantuntijatyötä. Tällainen työ luo ympäristön, joka pakottaa jatkuvaan oman ymmärryksen lisäämiseen ja yhteisölliseen osaamisen kehittämiseen sekä aikaisempien kokemusten reflektointiin.

Poliisien peruskoulutuksen jälkeisessä työurassa ja oppimisessa ammatillisella täydennyskoulutuksella on merkittävä rooli. Poliisityöhön kiinnittyy paljon taitoja, joiden ylläpitäminen on välttämätöntä, ja tietyt asiat, kuten lakimuutokset, koskettavat kaikkia poliiseja samalla tavalla. Tällöin massakouluttaminen on perusteltua ja usein välttämätöntä. Eri toimijoiden kohtaaminen ja uudenlaiset monipuolista yhteistyötä vaativat työtilanteet edellyttävät myös muun muassa vuorovaikutus-, kulttuuri- ja tunnetaitoja. Jatkuvassa muutoksessa perinteinen muodollinen koulutus – saatikka yksittäinen luentopaketti – ei välttämättä yksin ole riittävä tapa uuden oppimiselle.

Hyväkin verkkoluento voi unohtua, jos opittua ei voi lähitulevaisuudessa soveltaa

Tutkimusten mukaan erilaisen muodollisen ja epämuodollisen oppimisen metodien yhdistäminen tai niistä monipuolisten, tilanteeseen, työhön ja opittavaan asiaan soveltuvien kokonaisuuksien rakentaminen olisi tarkoituksenmukaista (Lindholm, 2020; Schafer, 2009). Oppiminen syvenee ja rakentuu kun uuden asian kuulemisen lisäksi oppijalla on mahdollisuus vuorovaikutukseen, käytännön kokemuksen saamiseen ja näiden myötä kriittiseen reflektointiin. Hyväkin verkkoluento voi unohtua, jos opittua ei voi lähitulevaisuudessa soveltaa tai luennon teema ei kiinnity oppijan omiin tarpeisiin tai kokemusmaailmaan.

Helsingin poliisin ennalta estävässä toiminnossa valmentava johtamisote on arkea

Oppimista ja itseohjautuvuutta sisältävä työ vaatii valmentavaa johtamista (Viitala, 2019; Collin & Lemmetty, 2019). Tutkimusten mukaan poliisikontekstissa johtamisessa on usein korostunut esimerkiksi muutosjohtaminen (Vanhanen, 2020) sekä johtamisen tehokkuus (Schafer, 2010). Suomessa poliisin johtamisosaamisen, työyhteisön toiminnan ja työkulttuurin yhdeksi painopisteeksi on määritelty valmentava ote. Helsingin poliisin ennalta estävässä toiminnossa valmentava johtamisote on osa arkea. Lähijohtajat kannustavat henkilöstöä itsenäiseen arjen päätöksentekoon ja oppimiseen, mutta pohtivat myös aktiivisesti omaa johtajarooliaan sekä sen kehittämistä. Haasteena tämän kaltaisessa johtamiskulttuurissa on se, miten tasapainoillaan kontrollin ja itseohjautuvuuden välillä. Yksilöiden valmiudet, osaaminen ja kokemukset ovat erilaisia, jolloin esihenkilön usein vaikeaksikin tehtäväksi jää tilanne- ja yksilökohtainen arviointi siitä, milloin ohjataan henkilöä päättämään asiasta itse ja milloin on kaikkien kannalta parempi antaa suora ohje tai käsky.

”Poliisien työssä tapahtuvaan oppimiseen liittyvää tutkimusta on kansainvälisestikin tarkasteltuna tehty rajallisesti”

Poliisien työssä tapahtuvaan oppimiseen liittyvää tutkimusta on kansainvälisestikin tarkasteltuna tehty rajallisesti, vaikka poliisin työ on yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja osaamisen näkökulmasta vaativaa asiantuntijatyötä. JoKo-hanke paikkaa osaltaan tätä tutkimuksellista aukkoa lisäämällä ymmärrystä työssä oppimisen käytännöistä, tiloista ja tukemisesta myös poliisityön kontekstissa. Tutkimushankkeen tieteellisiin analyyseihin perustuvat tulokset valmistuvat vuoden 2022 loppuu mennessä.

JoKo-hankkeen tutkimuskoordinaattori, tutkijatohtori Soila Lemmetty

soila.j.lemmetty@jyu.fi

Lähteet:

Lindholm, J. (2020). Työssä oppiminen poliisissa ja puolustusvoimissa. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Schafer, J.A. (2010). Effective leaders and leadership in policing: traits, assessment, development, and expansion. Policing: an international journal of police strategies & management, 33(4), s. 644 – 663.

Vanhanen, S. (2020). Monialainen yhteistyö kotouttamisessa: näkökulmana poliisin työ. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto

Vuorensyrjä, M. (2015). Organizational reform in a hierarchical frontline organization: Tracking changes in stress and turnover intention during the Finnish police reform years. Policing: an international journal of police strategies and management, 37(4), s. 858 – 874.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: