“Sinulle on postia, tutkijalta!” 

Mitä tutkimusviestinnästä tulisi tietää? Mitä tutkimushanke oikeastaan tekee sosiaalisessa mediassa ja kenen tulisi ylipäätään kiinnostua tutkimusviestinnästä? Tässä blogipostauksessa pohdimme sitä, mitä viesti tutkijalta pitää sisällään sekä tarkastelemme viestintää yhtenä tutkimustyön tärkeänä osana. Pohdimme myös tieteellisen tiedon saavutettavuutta, sillä tutkimusviestinnän taustalla on aina tutkimuksen, tutkimustulosten ja tieteen saavutettavuus.  

Kuva: Jenoradesign

Tutkimustyön lähtökohtana on tiedon lisääminen tietystä asiasta tai ilmiöstä tai aiemman tutkitun tiedon vahvistaminen tai kyseenalaistaminen. Tutkimusta tehdään, jotta saataisiin aikaan muutosta. Mutta muutosta ei voi syntyä, ellei tieto saavuta ilmiöstä tai asiasta kiinnostuneita kohderyhmiä.  Muutoksen ja ymmärryksen lisäämisen näkökulmasta akateemisen maailman ulkopuolella olevan yleisön tulisikin myös kiinnostua tutkimusviestinnästä. 

Tutkimusviestinnän tavoitteena on saavuttaa oikea kohderyhmä. Tutkija tai tutkimushanke viestii tutkimuksensa kohteena olevasta ilmiöistä tai asiasta, koska haluaa tarjota uutta tutkittua tietoa laajemmalle yleisölle hyödynnettäväksi. Siten tutkimusviestinä on usein tutkijan toimesta räätälöity ja kohdennettu sopivaksi juuri kyseiselle alalle tai kohderyhmälle. Tutkija on miettinyt, mikä olisi viestin vastaanottajalle tärkeää ja olennaista tietoa. Siten tutkimusviestintä on usein tarkkaan harkittua ja suunnitelmallista. Viestin on ajateltu hyödyttävän jollakin tapaa, esimerkiksi lisäämällä tai laajentamalla ymmärrystä tietystä ilmiöstä tai asiasta. 

Tutkimusviestinnässä keskeinen asia on tieteen yleistajuistaminen. Tieteen yleistajuistamisella tutkimusviestintä saadaan kaikkien ulottuville, koulutustaustasta tai alasta riippumatta. Tutkimusviestintää kohdatessa ja tutkimusviestinnästä kiinnostuessa ei siis tarvitse itse tietää ja ymmärtää tietyn tutkimusalan termejä tai käsitteitä. Tutkijan tehtävänä on ymmärtää näitä usein haasteellisia ja monimutkaisiakin ilmiöitä. Tieteen yleistajuistamisessa tietyn alan ilmiöt ja käsitteet puretaan ja selitetään yleiskielelle, jotta tavallisella yleisöllä akateemisen maailman ulkopuolelta on mahdollisuus ymmärtää ilmiöitä. Yleistajuistamisessa tutkija myös poimii esimerkiksi tekstiin päänäkökulmat ja keskeiset periaatteet.

Tutkimusviestintää toteutetaan yhä enemmän myös sosiaalisen median kautta. Sosiaalisen median eri kanavien kautta tutkija tai tutkimushanke saavuttaa tutkimuksen teemoista ja tuloksista kiinnostuneet ihmiset. Tutkija tai tutkimushanke haluaa usein sosiaalisessa mediassa tehdä itsensä helposti lähestyttäväksi sekä päästä kuulolle ihmisiä puhututtavista asioita. Tutkimustiedosta kiinnostuneille sosiaalinen media onkin erinomainen ja helppo kanava seurata tutkimusviestintää. Sosiaalisessa mediassa yksittäinen henkilön voi kommentoida postauksia sekä olla viestien kautta vuorovaikutuksessa suoraan tutkijan tai tutkimusryhmän kanssa. Toisaalta tutkijaa tai tutkimushanketta voi myös seurata vain pelkästään lukemalla julkaistut postaukset. Sosiaalinen media tarjoaakin mahdollisuuksia erityisesti vuorovaikutukseen tutkijan ja tutkimuksesta kiinnostuneiden kohderyhmien välillä. 

Tutkimusviestintä tarjoaa siten mahdollisuuksia tutkijoiden lisäksi myös yleisölle. Kommentoimalla, osoittamalla kiinnostusta, kysymällä tai ehdottamalla uusia näkökulmia yleisö voi vaikuttaa tutkimusviestintään. Tutkimusviestintä tarjoaa yleisölle myös hyvän paikan verkostoitua. Parhaimmillaan tutkimusviestintä kokoaa yhteen tutkimusryhmän, tutkittavan ilmiön sekä siitä kiinnostuneen yleisön. Rohkaisemmekin seuraamaan aktiivisesti tutkimusviestintää sekä vaikuttamaan siihen osallistumalla keskusteluihin kiinnostavista aiheista ja ilmiöistä.

Tervetuloa seuraamaan JoKo:n tutkimusviestintää ja oppimaan uutta hyvinvointia tukevasta työssä oppimisesta!  

Voit vinkata meistä myös kollegalle, opiskelukavereilla tai vaikkapa opiskelusta innostuneelle isovanhemmalle, joka elää jatkuvan oppimisen aallon harjalla!

Sara Keronen & Justiina Pihlajamaa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: