Oppiminen ei tapahdu kello kaulassa

Työelämä muuttuu jatkuvasti. Jotta muuttuviin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan, työikäisten osaamista tulee kehittää ja päivittää koko työuran ajan. Muodollisten koulutusten lisäksi työn arjessa oppimisella on tärkeä rooli osaamisen ja taitojen kehittymisessä.  

Kuva: Jenoradesign

JoKo-hankkeen tutkijat Soila Lemmetty, Marianne Jaakkola ja Kaija Collin kokosivat yhteen tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä työssä tapahtuvasta oppimisesta analysoiden viime vuosina julkaistuja kansainvälisiä tutkimusartikkeleita työssä oppimisen teemasta. Analyysi julkaistiin Teollisuuden palkansaajat ry:n toimesta toukokuussa 2022. Tutkijoiden lisäksi julkaisuprosessiin ja kirjoitustyöhön osallistuivat Teollisuuden Palkansaajien pääsihteeri Merja Jutila-Roon sekä Jyväskylän yliopiston tutkimusavustaja Justiina Pihlajamaa. Analyysi luo yleiskuvan siitä, mitkä tekijät mahdollistavat, edistävät tai rajoittavat työssä oppimista ja millaisia seurauksia työssä oppimisella on havaittu olevan yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle laajemmin.  

Koulutus on eräs konteksti, jossa oppimista voidaan edistää. Aikuisten työuran aikaisesta oppimisesta puhuttaessa se ei kuitenkaan ole ainoa tai joka tilanteeseen soveltuvin oppimisen ympäristö. Tutkimusten mukaan aikuisten työuran aikaisesta ja työn vuoksi tapahtuvasta oppimisesta vain noin 10–20 % toteutuu koulutuksissa ja seminaareissa ja loput 80–90 % työn tekemisen lomassa, tutkijat tuovat esille julkaisussa. 

Kuva: Jenoradesign

Työn arjessa oppiminen toteutuu erilaisissa ongelmanratkaisuun, vuorovaikutukseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä tilanteissa. Työssä oppimista mahdollistavat työntekijän omat ominaisuudet, kuten motivaatio, aikaisempi osaaminen, persoonallisuus ja asenne, mutta myös monet kontekstiin liittyvät tekijät kuten organisaation visio, kulttuuri, rakenne, resurssit, yhteistyö ja johtaminen.  Työssä oppiminen lisää yksilön osaamista ja kehittää taitoja sekä parantaa tyytyväisyyttä. Organisaatioille henkilöstön oppiminen on merkityksellistä etenkin kilpailukyvyn ja tehokkuuden kannalta. Työssä oppiminen näyttää lisäksi edistävän aikuisten työllisyyttä, työhön sitoutumista sekä inhimillistä ja sosiaalista pääomaa, joiden kautta se tuottaa hyötyä laajemmin yhteiskunnalle. 

Työelämän kasvavien vaatimusten vuoksi työssä oppiminen voi kuitenkin muodostua myös työhyvinvointia heikentäväksi. Siksi sen tukeminen tarkoituksenmukaisilla käytännöillä ja resursseilla on tärkeää.  – Oppimisen ollessa nykyaikana jatkuvaa ja työn lomassa tapahtuvaa, organisaatioiden toimijoiden, johdon, henkilöstötyöntekijöiden ja esihenkilöiden tulisi sekä ymmärtää oppimista ilmiönä että kehittää keinoja päivittäin tapahtuvan oppimisen tukemiseksi, tutkijat korostavat julkaisussaan. 

Suomella on mahdollisuus kehittyä oppimisen johtamisen edelläkävijämaaksi

Jatkuva työssä oppiminen – Lähtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia –tutkimuskatsaus julkaistiin tiistaina 10.5.2022.  Tilaisuuden avasi opetusministeri Li Andersson kertomalla työelämän osaamistarpeiden monimuotoistuvasta muuttumisesta sekä ajankohtaisesta jatkuvan oppimisen uudistuksesta. Anderssonin puheenvuoron jälkeen tutkimuskatsauksen kirjoittajat esittelivät analyysin sisältöjä paneelikeskustelun muodossa. Keskustelussa Merja Jutila-Roon tarttui haastattelukysymyksillään julkistetun analyysin keskeisiin ja pohdintoja herättäviin kohtiin. Aivan alkuun täsmennettiin mitä eroa on formaalilla ja informaalilla oppimisella sekä toisaalta luotiin siltoja näiden oppimisen muotojen välille. Keskustelussa nostettiin esiin, kuinka oleellista on ymmärtää mitä oppiminen on, jos sitä halutaan edistää ja tukea työelämässä. Lopulta tutkijat halusivat muistuttaa työelämän oppimisvaatimuksien oikeasuhtaisuudesta. On tärkeää pysähtyä tarkastelemaan, mikä on milloinkin riittävän hyvää – työelämässä tulee saada kasvaa ja kehittyä myös ihmisenä. On uskallettava antaa oppimiselle itseisarvo, sitä ei tulisi nähdä yksistään taloudellisen kilpailukyvyn ajurina, vaan myös asiana, joka tuottaa ihmisille merkityksellisyyttä ja mahdollisuuksia hyvään elämään.  

Paneelikeskustelun jälkeen kommenttipuheenvuorot esittivät projektipäällikkö Milma Arola Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta, ohjelmajohtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitokselta, ja HRD-päällikkö Pauliina Heiskanen Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varmasta.  Milma kiinnitti puheenvuorossaan huomiota oman osaamisen ja työyhteisön osaamisen huomaamiseen, kollektiiviseen oppimiseen ja sen merkitykseen työelämässä sekä oppimisen kasautumiseen sosioekonomisen aseman perusteella ja esitti kysymyksen: Tuleeko oppimisen kasautumisesta olla huolissaan?” Sanna toi esille muun muassa monialaisten tiimien roolin työssä oppimiseen sekä korosti, että Suomella on mahdollisuus kehittyä oppimisen johtamisen edelläkävijämaaksi. Pauliina summasi ajatuksiaan pohdintaan – onko osaamisen kehittämiselle aikaa työelämässä? Lisäksi hän korosti oppimaan oppimisen taitojen merkitystä ja roolia työkyvyn ylläpitämisessä. Asiantuntijoiden kommenttipuheenvuorot täydensivät julkistamistilaisuutta työelämän monisävyisillä äänillä sekä loivat osaltaan siltoja tutkitun tiedon ja käytännön välille. Tilaisuuden päätöspuheenvuoron piti Teollisuuden palkansaajien hallituksen vpj. Petri Vanhala. 

Jatkuva oppiminen tulee nähdä myös arjessa tapahtuva ja tuettavana oppimisen muotona

Työelämässä olemme tottuneet aikatauluttamaan oppimisen koulutustilaisuuksiin ja erinäiseen webinaareihin. Aikamme muutostrendit edellyttävät kuitenkin laaja-alaisempaa lähestymistapaa. Näin tunnistetaan aikuiskasvatustieteen työssä oppimisen tutkimuksissa, sillä oppiminen ei tapahdu kello kaulassa – oppimista voi tapahtua myös ohimennen kahvipöytäkeskusteluissa sekä kiperän työtilanteen ratkaisumallin löytyessä. Jatkuva oppiminen tulee nähdä myös arjessa tapahtuva ja tuettavana oppimisen muotona. Työikäinen aikuinen tarvitsee ammattitaidoilleen ja oppimiselleen heijastuspintoja ja peilejä, kunnioittavaa ja luottamuksellisia yhteistyösuhteita sekä pohtivaa ja virheitä sallivaa työkulttuuria. Oppimista tukeva ja kannustava ilmapiiri luodaan lopulta tiimitasolla arjen kohtaamisissa, joita organisaation rakenteet ja johtaminen parhaillaan tukevat. 

Analyysi on ladattavissa täällä

Teksti: Soila Lemmetty & Justiina Pihlajamaa 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: